7 Kiinnostavaa Faktaa Pranglin Saaresta

Pranglin saari on yksi Pohjois-Viron ainutlaatuisimmista kohteista. Sieltä löytyy vuosisatojen historiaa, omaleimaisia perinteitä ja elämäntapa, jota ei helposti kohtaa mantereella. Kauniin luonnon lisäksi saarella on monia kiehtovia piirteitä, jotka tekevät vierailusta erityisen mielenkiintoisen.

Tiesitkö, että Prangli on ainoa saari Pohjois-Virossa, jolla on alkuperäinen pysyvä asutus? Tai että saarelta tihkuu maakaasua ja merirosvot ovat jättäneet sinne jälkensä? Pranglilla on jopa oma murre – jota mantereella kaikki eivät heti ymmärrä! Nämä seitsemän faktaa auttavat sinua näkemään, mikä tekee Pranglista ainutlaatuisen ja miksi se kannattaa kokea omin silmin.

1. Prangli on Pohjois-Viron ainoa alkuperäisasutuksen saari

Viralliset merkinnät Pranglin ensimmäisistä asukkaista ovat peräisin 1200-luvulta. Kun kävelet kyläteillä, katso maatilojen kylttejä – monissa näkyy vanhoja sukujen merkkejä, jotka kertovat siitä, että talot ovat yhä alkuperäisten pranglilaisten omistuksessa. Ennen vanhaan näitä merkkejä käytettiin ajopuiden, tukkien, kalaverkkojen ja työkalujen tunnistamiseen.

1900-luvun alussa Pranglilla asui pysyvästi noin 500–600 henkeä. Ennen toista maailmansotaa Prangli ja viereinen Aksin saari muodostivat jopa oman maalaiskunnan. Nykyisin saarella asuu ympäri vuoden noin 70 henkeä, mutta kesäisin määrä moninkertaistuu.

2. Pranglin saarelta löytyy maakaasua

Useissa kohdissa saarta maakaasua tihkuu maan uumenista. Vuosina 1959–1960 saarelle porattiin useita koeporauksia – yksi niistä on yhä avoinna vierailijoille. Tässä paikassa voi sytyttää pienen liekin suoraan maasta nousevasta kaasusta – luonnon oma ”grillipaikka”! Lisätietoa saat saarikierroksillamme.

3. Pranglia kutsutaan merirosvosaareksi

Legendan mukaan Prangli oli alun perin merirosvojen turvapaikka. Paikalliset merirosvot ryöstivät laivoja Tallinnan ja Narvan välisellä kauppareitillä, mikä johti rangaistusretkeen saarelle. Kuusimetsä poltettiin, ja sen tilalle kasvoi myöhemmin mäntymetsä. Osa tarinasta osoittautui todeksi – myrsky vuonna 1939 paljasti aaltojen mukana vanhoja kolikoita ja palaneen kuusimetsän jäänteitä. Uskotaan yhä, että saaren maaperään on kätketty merirosvoaarre.

4. Pranglilla on pitkä turskanpyynnin perinne

Kalastus on saarella kunniassa. Saaliiksi saadaan erityisesti turskaa ja kampelaa, ajoittain myös meritaimenta ja siikaa. Useat paikalliset majatalot ja satamakahvilat tarjoavat herkullisia turska-annoksia ja kalapihvejä tuoreesta paikallisesta kalasta.

5. Pranglilla puhutaan omaa murretta

Pranglin murre muistuttaa osittain suomea – esimerkiksi L-kirjain ääntyy vahvasti ja sijapäätteet eroavat yleisvirosta (esim. ”käisin Pranglis”, ”tulin saarest”). Murteessa ei myöskään ole ”õ”-kirjainta, vaan se korvataan ”uo”, ”o” tai ”e” -äänteillä (esimerkiksi ”vuorat naised” tarkoittaa ”võõrad naised” eli ”vieraat naiset”).

6. Vuonna 1941 Prangli oli yksi Viron suurimmista meripelastuspaikoista

Toisen maailmansodan aikana laiva nimeltä Eestirand ajoi karille Pranglin edustalla – tapahtuma, jota muistellaan yhä paikallisissa kertomuksissa. Saarelaisten pelastustaitojen ansiosta yli 3 000 ihmistä saatiin pelastettua – määrä, joka vastaa pienen risteilyaluksen matkustajamäärää. Tälle sankarilliselle pelastusoperaatiolle on pystytetty muistomerkki Pranglin maisemansuojelualueelle. Koko tarina kerrotaan oppaiden johdolla saarikierroksilla.

7. Pranglilla on enemmän miehiä kuin naisia

Perinteisesti pranglilaiset tyttäret ovat usein avioituneet ja muuttaneet muille saarille, Suomeen tai rannikkoseuduille, kun taas ulkopaikkakunnilta on tullut naisia emänniksi saarelle. Saarella on ollut tapana, että miehet jäävät jatkamaan saarielämää – ja tämä suuntaus näkyy edelleen, vaikka poikkeuksia onkin. Vaikka Pranglilla on enemmän miehiä, siellä asuu myös monia määrätietoisia naisia, jotka ovat muuttaneet saarelle muualta ja sopeutuneet elämään siellä menestyksekkäästi.